Suomi\u2013Ven\u00e4j\u00e4-seura j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuoden kanssa ajankohtaisseminaarin kansainv\u00e4lisen suomalais-ugrilaisen yhteisty\u00f6n tilasta nykyisess\u00e4 maailmantilanteessa. Seminaari j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Kuhmo-talossa perjantaina 16.6.2023 klo 12.15\u201313.45. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/p>\n\n\n\n
Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja ja keskustelua eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Runolaulu-Akatemian johtaja Pekka Huttu-Hiltunen esittelee suomalais-ugrilaista kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuotta Kuhmossa. J\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Riku Savonen Suomi\u2013Ven\u00e4j\u00e4-seurasta avaa, miten Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa on vaikuttanut suomalais-ugrilaisiin kansainv\u00e4lisiin verkostoihin. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, Karjalan kielen kodi \u2013 yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Olga Gokkoevalta kertoo karjalan kielen kuulumisia Suomesta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Tarton yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen emeritusapulaisprofessori ja suomalais-ugrilaisen konsultaatiokomitean alkuper\u00e4isj\u00e4sen T\u00f5nu Seilenthal tuo terveiset Virosta, miten maan aiemmin vilkas kansainv\u00e4linen sukukansayhteisty\u00f6 nyt voi.<\/p>\n\n\n\n
Seminaarin j\u00e4lkeen osallistujille esitell\u00e4\u00e4n Kuhmon kes\u00e4muusikkotoimintaa ja klo 14.45-15.30 on avoin musiikkiesitys, jossa esiintyv\u00e4t: Pekka Huttu-Hiltunen (runolaulu) ja Duo Pietari Willey (sello) ja Johannes Ruotsalainen (piano).<\/p>\n\n\n\n
Seminaari on samalla osa Suomi\u2013Ven\u00e4j\u00e4-seuran Ajankohtainen Ven\u00e4j\u00e4 \u2013 viikonloppua Kainuussa, johon kuuluu seuran edustajakokous Kajaanissa 17.6. sek\u00e4 muuta oheisohjelmaa.<\/p>\n\n\n\n
Taustaa:<\/em> Suomalais-ugrilaisuus on kielisukulaisuutta. Uralilaiseen kieliperheeseen kuuluvat suomi, viro, unkari, saamelaiskielet, karjala, veps\u00e4, vatja, inkerikko, seto, mordvalaiskielet ers\u00e4 ja mok\u0161a, mari, udmurtti, komi, komi-permjakki, hanti, mansi, nenetsi, enetsi, nganasan ja selkup. Suomalais-ugrilainen kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 vilkastui 1990-luvulla suomalais-ugrilaisten maailmankongressin ja konsultaatiokomitean toiminnan kautta. Ukrainan sodan aikana viralliset yhteisty\u00f6muodot Ven\u00e4j\u00e4lle ovat my\u00f6s sukukansa-asioissa olleet katkolla.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n\n\n\n Kuhmo:<\/em> Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuoden p\u00e4\u00e4sihteeri Maiju Okkonen maiju.okkonen@runolaulu.fi<\/a> +358413107285<\/p>\n\n\n\n