Johdatus artikkeliin:

Ollako vai eikö, siinä pulma? – piirteitä suomalaisen balladiperinteen monisärmäisyydestä

Suomalainen kansanballadi, mikä se on? Vastaaminen kysymykseen ei ole ongelmatonta, jos seuraa vaikkapa naapurimaamme, Ruotsin tutkimustraditiota. Suomessa kansanballadeja on laulettu kahdella kielellä, ruotsiksi ja suomeksi. Maamme ruotsalaisväestön traditiolla on historialliset ja kulttuuriset juuret entisen emämaamme perinteessä. Suomenkielisen balladin erikoisin ominaisuus taas on, että täällä monia, skandinaveille tuttuja balladeja on laulettu rakenteeltaan täysin erilaisella tavalla, vanhakantaisen runolaulun keinoin. kalevalamittaisina. Uudempaa laulumuotia noudattaen suomalaiset ovat toisaalta laulaneet balladejaan myös ruotsalaisten esikuvaa noudattaen, riimillisinä ja säkeistöllisinä.

Esimerkkien valossa, ja tutkimushistoriaa pääpiirtein noudattaen, pyrin osoittamaan millaiset laulut ovat ylittäneet kielirajan suomenkieliselle taholle. Pohdin myös maamme ruotsinkielisen tradition vaikutusta suomenkieliseen, ja kysyn, mitä tapahtui lauluille, kun suomalaiset oppivat lukemaan? Suullisen ja kirjallisen tradition vuorovaikutusta tarkastelen suomenkielisen balladiperinteen näkökulmasta.

Anneli-Asplund-Ollakke-vai-eiko-olla