Pekka Huttu-Hiltunen

Kansanmusiikin tutkija MuT Pekka Huttu-Hiltunen (s. 1954) työskentelee Runolaulu-Akatemian johtajana. Hänen väitöskirjansa Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla on musiikkiantropoginen tutkimus kuuden runolaulajan laulutyylistä ja runolaulun kulttuurisesta merkityksestä. Huttu-Hiltunen on työskennellyt pitkään musiikinopettajana ja musiikkiopiston rehtorina Kuhmossa. Varsinaisen ammattinsa ohella hän on myös esiintynyt laulajana 1960-luvulta lähtien.

JULKAISTUT TIETEELLISET ARTIKKELIT

Kuhmon musiikinopetuskokeilu. Kaiku. Kainuun kulttuurin vuosikirja 1990.
Anni Lehtosen runolauluoppi. Tuulen jäljillä. Kalevalaseuran vuosikirja 1999. Toim. Sirkka-Liisa Mettomäki.
Kansanmusiikin kenttätutkimusta. Alusta. Sibelius-Akatemian jatkokoulutuslehti 1/2004.
Kansanmusiikin tutkimusta projektitoimintana. Musiikki, perinne ja tutkija. Etnomusikologista kulttuurintutkimusta Joensuusta. Toim. Pekka Suutari ja Elina Paukkunen. 2004.
Runolaulun uusi tuleminen. Kantele, runolaulu ja itkuvirsi. Toim. Pekka Huttu-Hiltunen & al. Juminkeko 2009.
Runolaulu, ikivanha laulutapa. Kalevalamittaisen runon tulkintoja, Kalevalaseuran vuosikirja 2010.
Kulttuurien kohtaamiset ja laulun merkitys ihmiselle. Sommelon säikeitä 2011. Juminkeko.
Runolaulu ei ole kuollut. Laulu kulttuurisena kommunikaationa. 2011. Juminkeko / Runolaulu-Akatemia.

MONOGRAFIAT

Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Kuuden runolaulajan laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi. Sibelius-Akatemia ja Juminkeko. 2008.

TOIMITTAJANA KOKOOMAJULKAISUISSA

Kantele, runolaulu ja itkuvirsi 2009. Yhdesä Frogin, Janne Seppäsen ja Eila Stepanovan kanssa.
Sommelon säikeitä 2011. Yhdessä Frogin, Janne Seppäsen, Eila Stepanovan ja Riikka Nevalaisen kanssa.
Laulu kulttuurisena kommunikaationa 2011. Yhdessä Frogin, Janne Seppäsen, Eila Stepanovan ja Riikka Nevalaisen kanssa.

KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUS- JA JULKAISUPROJEKTIT

Tutkija-koordinaattori hankkeessa: Song and singing as cultural communication: Culture-sensitive description, comparison and study of change of the narrative song traditions in the Uralic and Slavic ethnic groups in the surroundings of the White Sea region. 2011 – 2013.
Runolaulu kulttuurisen kommunkaation muotona / Runosong as a form of cultural communication. Monografia. Suuniteltu julkaistavaksi 2013.

TAITEELLINEN TOIMINTA (lyhennelmä)

Olen ollut useissa kuoroissa laulajana, muusikkona ja johtajana. Olen esiintynyt TV-ohjelmissa sekä TV-elokuvassa laulusolistina.
Laulajana olen tehnyt yhteistyötä kitaristi Mari Mäntylän kanssa (englantilaiset luuttulaulut).
Olen myös esiintynyt kansanmuusikkona, erityisalueena runolaulu sekä kainuulaiset rekilaulut.
Olin asiantuntijana mukana National Geographyn The Lord of the Rings –elokuvan tausta-aineiston kartoittamisessa ja esiinnyn elokuvan trailer-nauhalla.
Oulun läänin taidetoimikunta myönsi minulle vuonna 2001 taidetunnustuksen toiminnastani läänin kulttuurielämän hyväksi.
Elias Lönnrot -seura nimesi minut Vuoden 2011 Eliakseksi.

TYÖHISTORIA (lyhennelmä)

Runolaulu-Akatemian johtaja 2010-
Juminkeko-säätiö, kansanmusiikin tutkimusprojektin johtaja (päätoimi) 2006-
Kuhmon kaupunki, kansanmusiikin tutkimusprojektien (lukuisia) johtaja 1998-2005
Kuhmon kaupunki, musiikkioppilaitoksen rehtori 1993–2006
Kuhmon kaupunki, yläasteen ja lukion musiikin lehtori 1987–1997
Vuosina 1975-1987 musiikinopettajan ja muita opettajan tehtäviä Raahessa, Kuhmossa ja Utsjoella.

KOULUTUS (lyhennelmä)

MuT (musiikin tohtori), tutkijakoulutus. Sibelius-Akatemia 2009.
Maisterintutkintooni sisältyvän pro gradu -tutkielman aiheena oli musiikinopettajan laajennetun työkuvan kokeilu Kuhmossa 1988–1993. Se oli raportti koko paikkakunnan musiikkielämään työnsä ulottavan musiikinopettajan työkuvan kokeilusta, jota toteutin työhöni liittyen mainittuina vuosina.
Suoritetut muut tutkinnot: Peruskoulun luokanopettajan tutkinto, Kajaanin OKL 1980, Musiikinopettajan tutkinto 1987, Musiikin kandidaatti (180 ov.) 1994, maisterin promootio 1997, (MuM), Sibelius-Akatemia.